torsdag, december 14, 2006

rakastamisen sietämätön keveys

Sua ma ain
aatoksissain
paijaan
Kunnes, ah,
sen vihdoin
snaijaan
Olis pitänyt
silloin uskoo
faijaa
Kun lumihan-
gessa leikin
papukaijaa
Äsken soitin,
se totes vaan
"Ai jaa"

Runotorstai: huono runo

12 kommentarer:

SusuPetal sa...

Hmmm...olet aika hyvin onnistunut haasteessa...
Onnittelut huonosta suorituksesta!

allyalias sa...

Tää on aivan hekkumallisen huono. Uuh, pitäisiköhän lähettää tämä runo pahimmalle viholliselle ystävänpäivänä?

Mikael sa...

lol

tajuton! ;)

sirpa sa...

aarg. voi ei. ihanaa.

ja kaiken mitä kommentoidan voin, olen jo sanonut. (myös siellä omassani kommenttilootassani.)

Oh-show-tah hoi-ne-ne sa...

Tuo tupakkiaskin kanteen lyijykynällä tekstattuna ja sitten huomaamatta jätetään johokin kuppilan pöydälle löydettäväksi. Sitten vaan seuraamaan paikalisten lehtien yleisönosastoja. Joku nappaa tuon varmasti ja lähettää textiviestinä SAA SANOA-palstalle.
Mutta elämä on.

marko sa...

Dankke söön kaikille kommenteista, ja kiitos ideasta, oh-show-tah, täytyy panna tuo korvan taakse...:D

Tui sa...

Tämä runo kuuluu edhdottomasti kategoriaan söpöt, mutta huonot. Erityisen vaikuttunut olin tavuviivasta.

marko sa...

Kiitos, Tui. :) Harkitsin matkan varrella tavuviivaa myös papukaijaan, joko "papu-/ kaijaa", tai vielä törkeämmin "pa-/ pukaijaa", mutta se tuntui jotenkin liian räikeältä.

Muikku sa...

Pidin erityisesti papukaijan leikkimisestä hangessa..

marko sa...

:)

Salka sa...

Kaikki on jo yllä sanottu mutta oli tää kyllä ihana;)

marko sa...

Tänks, Salka! :)